Pääkirjoitus
Jos luopuisin baareissa käymisestä, säästäisin vuodessa noin 3000 euroa. Sillä rahalla saisin pikaisesti laskettuna taulutelevision, uuden tietokoneen, iPhonen ja matkan Sardiniaan. Mutta jos olisin mies, voisin kuluttaa baariin 3000 euroa ja lähteä sen lisäksi Sardiniaan. Miehen euro on nimittäin edelleen naisen 80 senttiä.
Siis ainakin teoriassa. Suurin osa 20 prosentista selittyy mies- ja naisvaltaisten alojen erilaisella palkkauksella, mutta myös samasta työstä maksetaan eri liksaa sukupuolen mukaan. Taloussanomien tutkimuksen mukaan miespuolisen ravintolapäällikön palkka on noin 450 euroa suurempi kuin naispuolisen. Hallituksen uusi tasa-arvo-ohjelma pyrkii kuromaan eroa umpeen viidellä prosentilla. Kuinkahan siinä käy?
Onneksi on aina niitä, jotka siirtyvät sanoista tekoihin. Tina Aspiala perusti naisille tarkoitetun Hyväsisko.netin vastalauseena miesten hyvä veli -systeemille. Palvelun avulla voi etsiä työtä, työntekijöitä ja kavereita. Hyväsiskolla on jo 340 käyttäjää, ja määrä kasvaa koko ajan. Rekisteröidyin itsekin ja löysin heti liudan tuttuja.
Mutta aina ei jaksa verkostoitua ja päivitellä ja tiedostaa. Kaikilla on paheensa − toiset tuhlaavat rahansa baareissa, toiset särkevät sydämiä. Vastuuton päätoimittajamme Saija Aalto listaa kymmenen rukkasklassikkoa, joita kannattaa välttää. Jos olet sydäntensärkijän sijasta tuurijuoppo, tutustu Hehkun ekosysteemiin ja opit tunnistamaan piinallisen 80-luvun jäänteen jo kaukaa.
Ylpeänä esittelemme sinulle kierofeministisen Ketun ensimmäisen numeron. Nautinnollisia lukuhetkiä!
Tiina
Päätoimittaja
Helsinki 4.8.2009
Perkeleen palkkaero!
Pirjo saa vähemmän palkkaa kuin Pasi, mutta onko se Pirjon, Pasin vai pomon vika? Entä ratkaiseeko hallitus ongelman uudella tasa-arvo-ohjelmallaan?
Muistan sen yhä. Työpaikalleni saapui kaunis ja karismaattinen nuorimies, josta tuli välittömästi pomon suosikki. Hän sai aloituskesänään työsuhdekännykän ja palkallisen lomaviikon. En välittänyt, sillä olin määräaikainen. Säälin silti naispuolista kollegaani, joka oli tullut taloon ennen kultapoikaa. Hän sai tyytyä palkattomaan lomaviikkoon, maksuttomiin ylitöihin sekä siihen, että työsuhdekännykkää piti vängätä monta kuukautta. Myöhemmin sain paremman työpaikan. Järkytyin, kun huomasin saman ilmiön toistuvan: kun mies puhui työporukalle, hän katsoi silmiin vain toisia miehiä. Siitäkin huolimatta, että suurin osa ryhmästä oli naisia.
On vaikeaa mitata pinnan alla piileviä arvorakenteita, mutta palkkojen vertailu on helppoa - tai ainakin helpompaa. Monet tosin pitävät naisten ja miesten palkkaeroa myyttinä. Sen uskotaan selittyvän mies- ja naisvaltaisten alojen palkkauksen ja töiden vaativuustason erilaisuudella (“Kyllä rakennusmiehen työ on raskaampaa kuin sairaanhoitajan!”) sekä sillä, etteivät naiset uskalla pyytää tarpeeksi liksaa(“Mitäs ovat niin nöyriä!”). Vuonna 1986 tuli voimaan tasa-arvolaki, jonka tarkoitus oli parantaa naisten asemaa etenkin työelämässä. Työsyrjintä on kriminalisoitu rikoslaissa. Silti naisten ja miesten palkkaero on nykyisellään 20 prosenttia. (lisää…)
